Hengityssuojaimen valinta

KAKSI HENGITYSSUOJAINTYYPPIÄ

1. SUODATTIMELLA VARUSTETTU SUOJAIN

suojaintyyppiä käytetään, kun ympäröivässä ilmassa on riittävästi happea ja tiedetään, mitä epäpuhtauksia ilmasta voidaan suodattaa. Epäpuhtaudella on oltava selkeät varoittavat ominaisuudet, jotka ilmenevät haistamalla tai maistamalla, kun pitoisuudet jäävät alle voimassaolevien raja-arvojen. Suodattimella varustettuja suojaimia ei saa käyttää, jos epäpuhtauksien pitoisuudet ovat välittömän vaarallisia hengelle ja terveydelle.
Esimerkkejä suodattimilla varustetuista suojaimista ovat puoli- ja kokonaamarit, joissa on vaihdettavat suodattimet sekä puhallinavusteinen suodatinsuojain puoli- ja kokonaamareille tai huppuihin, visiireihin ja kypäriin. Kun epäpuhtaudet ovat kaasumuodossa, käytetään sopivaa kaasusuodatinta, jonka sisältämä hiili adsorboi kaasua. Suodattimen täyttyessä kaasua pääsee vähitellen läpi. Siksi on tärkeää suunnitella suodattimen vaihtokäytäntö.
Pölyn, savun ja sumun kaltaiset hiukkaset kerääntyvät hiukkassuodattimeen. Tukkeutumisasteen noustessa hengitysvastus kasvaa, ja jos suodatin on vaurioitunut tai hengittämisestä tulee raskasta, suodatin on vaihdettava. Jos epäpuhtauksia esiintyy sekä hiukkas- että kaasumuodossa, käytetään yhdistelmäsuodatinta.

2. HENGITYSLAITTEET

tuovat käyttäjälle ilmaa itsenäisestä lähteestä, paineilmaa letkuja pitkin tai hengitysilmaa kompressorista. Letkuilla varustettua paineilmalaitetta käytetään puoli- ja kokonaamareissa, hupuissa, kypärissä ja visiireissä.
Paineilmakäyttöisiä hengityssuojaimia voidaan käyttää kaikissa ympäristöissä, joissa voidaan käyttää suodattimilla varustettuja suojaimia ja tarvitaan korkeampaa suojaustasoa. Jotkin epäpuhtaudet eivät jää suodattimeen. Silloin paineilmakäyttöinen hengityssuojain on mahdollinen vaihtoehto.
Hengitysilman on täytettävä EN 12021 -standardin vaatimukset, eikä se saa esimerkiksi ylittää öljyn hajurajaa (0,5 mg/m3).

HENGITYSSUOJAIMEN VALINTA TYÖN KESTON JA RASKAUDEN PERUSTEELLA

Lyhyissä ja kevyissä töissä voidaan käyttää alipainenaamareita eli puoli- ja kokonaamareita, joissa on vaihdettavat suodattimet. Haitallisen vuodon välttämiseksi on tärkeää sovittaa naamaria kasvoille, koska hengitettäessä naamariin syntyy alipainetta. Suurista suodatinyhdistelmistä johtuva suuri sisäänhengitysvastus lisää alipainetta ja hengityksen rasittavuutta.
Pidemmät työt, joissa työkuormitus on suurempi, vaativat usein puhallinavusteisen hengityssuojaimen. Akkukäyttöinen puhallin imee ilman suodattimen läpi ja puhaltaa sen kasvo-osaan, joka voi olla löyhästi istuva visiiri, kypärä tai huppu TH tai puoli- tai kokonaamari TM. Varusteen ilmavirtaus on tärkeä positiivisen paineen ylläpitämiseksi kasvo-osassa myös voimakkaan sisäänhengityksen aikana, etenkin käytettäessä löyhästi istuvia visiirejä, kypäriä tai huppuja.
Suuri työkuormitus ja epäpuhtaudet, jotka on vaikea havaita, ovat esimerkkejä tilanteista, joihin sopivat letkuilla varustetut paineilmalaitteet. Paineilma tulee kompressorista puhdistussuodattimen ja letkun kautta vyöhön asennettuun säätöventtiiliin ja sen jälkeen puoli- tai kokonaamariin tai kypärään, visiiriin tai huppuun.

SUOJAKERTOIMEN

Kaikilla hengityssuojaimilla on tietty suojakerroin, joka kuvaa, kuinka tehokkaasti ne pienentävät epäpuhtauspitoisuutta hengitysteissä, siis suojaimen sisäpuolella.

Mitattu suojauskerroin (MSK)
perustuu hengityssuojaimen ulko- ja sisäpuolella tehtyihin mittauksiin, joita tehdään muun muassa työntekijöiden todellisissa työympäristöissä.

Nimellinen suojauskerroin (NSK)
perustuu laboratoriomittauksiin, jotka tehdään hyväksyttäessä suojainta EN-standardin mukaisesti.

Kun lasketaan, millaista suojainta työpaikalla tarvitaan, on käytettävä Mitattua suojauskerrointa (MSK).

HENGITYSSUOJAIMEN SOVITUSTESTI

Jos käytetään liian pientä tai liian suurta puoli- tai kokonaamaria, hengityssuojan suojaustaso heikkenee merkittävästi tai sitä ei ole ollenkaan. Ilma valitsee aina helpoimman kulkuväylän. Tämä tarkoittaa sitä, että jos naamari ei istu tiiviisti kasvoilla, likainen ilma kulkee kasvojen ja naamarin välistä eikä suodattimen kautta.

Miksi sovitustesti
Suosittelemme aina sovitustestiä työntekijälle tai yksityishenkilölle, joka käyttää puoli- tai kokonaamaria. Tällä varmistetaan, että naamarin koko ja muotoilu sopivat käyttäjälle. Yksi koko ei sovi kaikille, ja tästä syystä sinun on sovitettava naamaria, jotta löydät juuri sinulle sopivan mallin ja muodon.
On myös muita syitä siihen, että hengityssuojain ei anna toivottua suojaustasoa. Tämä voi johtua parrasta, tuuheista viiksistä, pulisongeista, arvista tai kasvoissa olevista koruista. Ajan myötä se voi aiheuttaa palautumattomia vaurioita keuhkoihin ja kehoon.
Altistuminen alhaisillekin kaasujen ja/tai hiukkasten määrille tai pitoisuuksille voi aiheuttaa pysyviä vaurioita kehoon. Tästä syystä on tärkeää, että suojaus on mahdollisimman tehokas koko aktiivisen työuran ajan.
Joillakin markkina-alueilla sovitustestin suorittaminen ennen työn aloittamista on lakisääteistä, ja joillakin toisilla markkina-alueilla se on vain suositus.

Tarkista huolellisesti, mitkä määräykset sinua koskevat.

Kvalitatiivinen sovitustesti
Kvalitatiivisessa sovitustestissä käyttäjä altistetaan aineelle, joka joko maistuu pahalle tai haisee voimakkaasti. Tavallisesti silloin käytetään kitkerän makuista Bitrexiä tai makean makuista sakkariinia. Myös banaanille haisevaa isoamyyliasetaattia (banaaniöljyä) voidaan käyttää. Tämän sovitustestitavan ongelma on sen objektiivisuus, sillä käyttäjä sanoo, tunteeko hän hajun tai maun. Jos henkilö on vilustunut tai hänen haju- tai makuaistinsa on heikentynyt, voi olla, että hengityssuojain ei toimi. Tätä tapaa käytetään vain puolinaamareihin.

Kvantitatiivinen sovitustesti
Sundström Safety suosittelee kvantitatiivista sovitustestiä, jossa mitataan hiukkasmäärä naamarin sisäpuolelta ja ulkopuolelta ja saadaan tällä tavalla sopivuuskerroin. Tämä koskee erityisesti altistumista syöpää tai allergioita aiheuttaville aineille.

Kvantitatiivisten testien suorittamiseen on erilaisia tapoja, jotka ovat joko hyvin tutkittuja testausmenetelmiä tai laboratorioympäristössä tehtäviä niin kutsuttuja kokonaisvuototestejä.

Tätä sovitustestitapaa voidaan käyttää sekä puolinaamareille että kokonaamareille.